Ex libris: mitä se tarkoittaa, sen historia ja näin teet omasi

Ex libris on kirjan sisäpuolelle tehty omistusmerkki, tavallisesti etukannen sisäpuolelle. Se voi olla liimattu merkki, leimasimen painama jälki tai kohokuvioitu painanne, jossa on omistajan nimi ja joskus tunnuslause tai kuva. Sana on latinaa ja tarkoittaa ”jonkun kirjoista”, usein käännettynä ”jonkun kirjojen joukosta”.

Mitä ”ex libris” tarkoittaa?

”Ex libris” on latinankielinen ilmaus: ex ilmaisee alkuperää ja libris on sanan liber, kirja, monikon ablatiivi. Ranskalainen Larousse-sanakirja kääntää sen ”jonkun kirjoista”, Ranskan akatemia ”kuuluu jonkun kirjoihin”^1,2. Nimen edessä ilmaus luetaan siis ”tämä kirja kuuluu jonkun kirjastoon”.

Ranskassa sana tarkoittaa itse merkkiä. Ranskan akatemia määrittelee sen kirjan sisäpuolelle kiinnitetyksi merkiksi, joka osoittaa kirjan omistajan; tavallisessa kielenkäytössä se on kirjojen ystävän nimellä varustettu merkki, usein tunnuslauseen tai vaakunan kera². Trésor de la langue française -sanakirjan mukaan sana esiintyy ranskassa ensimmäisen kerran vuonna 1840 Paul Lacroix'n tekstissä³.

Ranskan kielessä sana on taipumaton maskuliini: un ex-libris, des ex-libris¹. Vuoden 1990 oikeinkirjoitusuudistuksen jälkeen sen voi kirjoittaa ranskaksi myös yhteen, ”exlibris”^1,2, ja loppu-s äännetään². Saksaksi sanotaan das Exlibris⁴, englanniksi bookplate tai ex libris. Portugaliksi ex-líbris tarkoittaa myös kaupungin tai paikan tunnusmerkkiä⁵.

Mistä ex libris on peräisin?

Ajatus kirjan merkitsemisestä on paljon kirjapainotaitoa vanhempi. British Museumin kokoelmissa on pieni fajanssilaatta, jossa ovat faarao Amenhotep III:n ja kuningatar Tiyn nimet, noin vuosilta 1390-1350 eaa. Siinä on teoksen nimi, ja se toimi luultavasti papyrusrullia sisältäneen lippaan nimilappuna, kiinnitettynä langalla sen kahden reiän läpi⁶. Museon mukaan sitä pidetään ”yleisesti” ”ex librisenä”, lainausmerkit mukaan lukien: se on pikemminkin esimuoto, lippaan nimilappu eikä kirjan sisälle tehty merkki.

Ensimmäiset varsinaiset ex librikset syntyivät Saksassa puupiirroksen myötä 1400-luvun viimeisellä kolmanneksella.

• Hans Iglerin siili, käsin väritetty puupiirros, on British Museumin mukaan luultavasti vanhin säilynyt ex libris (noin 1470-1480). Siili pitää suussaan kukkaa lauseen ”Hans Igler, suudelkoon sinua siili” alla; se on sanaleikki sanalla Igel, siili. Siitä tunnetaan neljä kappaletta⁷.
• Hilprand (tai Hildebrand) Brandenburgin enkeli on Art Institute of Chicagon mukaan vanhin dokumentoitu painettu ex libris. Brandenburg merkitsi sillä koko kirjastonsa ennen kuin lahjoitti sen Buxheimin kartusiaaniluostarille, johon hän itse liittyi noin 1480⁸.
• Albrecht Dürer piirsi noin 1502 ystävälleen Willibald Pirckheimerille ex libriksen, jossa lukee ”Sibi et amicis”: itselleen ja ystävilleen⁹.

Ranskan vanhimman tunnetun ex libriksen katsotaan usein kuuluneen Jean Bertaud de La Tour-Blanchelle, noin vuodelta 1529¹⁰. Historioitsija Walter Hamiltonin mukaan vanhin varmasti päivätty on Charles Albosiuksen ex libris Autunista vuodelta 1574¹¹. 1600-luvulle asti suuret kirjojen keräilijät painattivat myös vaakunansa tai nimikirjaimensa kirjan kansiin: tämä ”supralibros” teki nimilapusta usein tarpeettoman¹⁰.

Tekniikat seurasivat painetun kuvan kehitystä: ensin puupiirros, sitten kuparipiirros ja 1800-luvun lopulla valokuvamekaaniset menetelmät¹⁰. Kirjastot puolestaan ovat käyttäneet omistusleimoja ainakin 1500-luvun alusta lähtien¹².

Kuka kerää ex libriksiä?

1800-luvun lopulla ex libriksistä tulee keräilykohde. The Ex Libris Society perustetaan Lontoossa vuonna 1891, samana vuonna kuin berliiniläinen seura, joka toimii yhä nimellä Deutsche Exlibris-Gesellschaft^14,15. Ranskalainen Société française des collectionneurs d'ex-libris perustetaan Pariisissa vuonna 1893^11,16.

Vuonna 1897 kuollut Sir Augustus Wollaston Franks testamenttasi kokoelmansa British Museumille. Vuoden 1903 luettelossa sitä pidettiin luultavasti suurimpana koskaan koottuna: lähes 40 000 brittiläistä ja amerikkalaista ex librista ja lähes 30 000 ulkomaista, kaksoiskappaleita lukuun ottamatta¹⁷.

Keräilijät ovat kokoontuneet vuodesta 1953 kansainvälisiin kongresseihin; 39. kongressi oli määrä pitää San Franciscossa vuonna 2022^14,18. Heidän kattojärjestönsä FISAE perustettiin Hampurissa vuonna 1966¹⁹.

Mitä ex librikseen kirjoitetaan?

Klassinen muoto mahtuu kahdelle riville: ”Ex libris” ja sen jälkeen omistajan nimi. Voit lisätä kaupungin, tunnuslauseen, nimikirjaimet tai sinua kuvaavan kuvan: eläimen, puun, vaakunan tai esineen.

• ”Ex libris Claire Martin”, yksinkertaisin muoto.
• ”Liber Bilibaldi Pirckheimer” (”Willibald Pirckheimerin kirja”) Dürerin piirtämässä ex libriksessä⁹.
• ”Ex labore quies” (”työn jälkeen lepo”), Albosiuksen tunnuslause vuonna 1574¹¹.

Mitä pienempi merkki, sitä lyhyemmän tekstin pitää olla. Library of Congressin mukaan kirjastoleimasimilla terävimmät jäljet syntyvät yksinkertaisista, pelkkää tekstiä sisältävistä aiheista: ohuista päätteettömistä suuraakkosista²⁰. Henkilökohtaisessa ex librisissä koristeellisempikin kirjasin pysyy luettavana, kun teksti on lyhyt.

Tarra, leimasin vai kohokuva: minkä tavan valitset?

Irrotettavalla liimalla kiinnitetyn tarran voi poistaa; muste ja kohokuva jäävät sivuun pysyvästi.

	Liimattu tarra	Leimasin ja muste	Kohokuva
Mikä se on	Painettu merkki, joka liimataan etukannen sisäpuolelle	Musteella tehty merkki suoraan sivulle	Paperiin painettu kohokuvio ilman mustetta
Valmistelu	Merkit painatetaan ja liimataan yksi kerrallaan	Ei tarvita: itsemustaava leimasin mustaa itsensä joka painalluksella	Sivu työnnetään pihtien väliin ja puristetaan
Paperi	Kaikki kirjat	Muste voi levitä hyvin ohuessa tai huokoisessa paperissa ja tarttuu huonosti päällystettyyn paperiin20	Libriel-kohokuviointileimasimella: paperi enintään 150 g/m², enintään 6 cm:n päässä reunasta
Voiko sen perua?	Kyllä, irrotettavalla liimalla21	Ei, muste jää	Ei, kohokuva jää
Lopputulos	Värillinen painatus tai kaiverrus, valinnan mukaan	Tekstiä yhdellä musteen värillä	Hienovarainen, näkyy viistossa valossa

Libriel ex libris -leimasin on itsemustaava. Sen suorakaiteen muotoista jälkeä on kolmea kokoa: 38 × 14 mm (1-2 riviä), 46 × 18 mm (2-3 riviä) ja 58 × 22 mm (3-4 riviä). Rivillä voi olla koosta riippuen 16-26 merkkiä, ja musteen väri on musta, sininen tai punainen.

Ex libris -kohokuviointileimasin on ruostumattomasta teräksestä tehdyt kohokuviointipihdit, joissa on messinkiset painolaatat. Se tekee noin 4 cm:n pyöreän kohokuvan enintään 6 cm:n päähän sivun reunasta paperiin, jonka neliöpaino on enintään 150 g/m². Valitset jonkin Libriel-malleista nimelläsi tai lähetät oman piirroksesi.

Mihin kohtaan kirjaa ex libris laitetaan?

Perinteinen paikka on etukannen sisäpuoli eli etusisäkansi. Muussa tapauksessa käytetään esilehteä, kirjan ensimmäistä tyhjää sivua^1,21. Mikään sääntö ei määrää tiettyä kulmaa: valitse kohta, jossa ei ole tekstiä, ja käytä samaa kohtaa kaikissa kirjoissasi.

Näin teet oman ex libriksen vaihe vaiheelta

1. Valitse teksti. ”Ex libris” ja nimesi riittävät. Laske merkit: liian pitkä rivi muuttuu pienessä koossa lukukelvottomaksi.
2. Valitse menetelmä kirjojesi mukaan: leimasin, kun haluat merkitä suuren kirjaston nopeasti, kohokuva, kun haluat merkin ilman mustetta, ja tarra kirjoihin, joihin et halua koskea.
3. Tee koepainallus luonnospaperille, kuten Library of Congress neuvoo: näet, kuinka lujaa pitää painaa ja kuinka terävä jälki on²⁰.
4. Merkitse etusisäkansi tai esilehti kirjan ollessa tasaisesti auki.
5. Anna musteen kuivua ennen kuin suljet kirjan, jotta merkki ei siirry vastakkaiselle sivulle. Library of Congress, jonka arkistomuste kuivuu hitaasti, jättää kirjansa jopa yön yli auki²⁰.

Onko sinulla jo piirros, logo tai lapsen luonnos? Siitä voi tulla personoitu kohokuvioitu ex libris, kunhan se mahtuu noin 4 cm:n ympyrään.

Usein kysyttyä

Mitä ex libris tarkoittaa latinaksi?

”Jonkun kirjoista”, usein käännettynä ”jonkun kirjojen joukosta”: ex ilmaisee alkuperää, libris on sanan liber, kirja, monikon ablatiivi^1,3.

Mikä ex libris tarkalleen on?

Kirjan sisäpuolelle tehty merkki, joka osoittaa kirjan omistajan. Useimmiten se on merkki, jossa on omistajan nimi ja joskus tunnuslause tai vaakuna².

Miten ex libris kirjoitetaan?

Latinankielinen ilmaus kirjoitetaan kahtena sanana, ja suomessa tavallisin muoto on ”ex libris”. Ranskaksi kirjoitetaan ”ex-libris” tai vuodesta 1990 myös ”exlibris”¹.

Mihin ex libris laitetaan?

Etukannen sisäpuolelle (etusisäkanteen), muuten esilehdelle¹.

Mitä ex libris on englanniksi?

Liimattavasta merkistä käytetään sanaa bookplate ja itse ilmauksesta sanaa ex libris. Englanninkieliset museot luetteloivat nämä grafiikanlehdet nimellä ”bookplate”⁷.

Vahingoittaako leimasin kirjaa?

Muste on pysyvää: juuri sitä omistusmerkiltä halutaan. Hyvin ohuessa paperissa se voi läpäistä sivun: tee koepainallus ja anna kirjan kuivua auki²⁰. Harvinaiseen kirjaan kannattaa valita liimattava tarra.

Mitä eroa on ex libriksellä ja supralibroksella?

Ex libris on kirjan sisällä. Supralibros painetaan kirjan kanteen, ulkopuolelle: omistajan vaakuna tai nimikirjaimet¹⁰.

Lähteet

1. ”Ex-libris”, Dictionnaire de français, Larousse. larousse.fr
2. ”Ex-libris”, Dictionnaire de l'Académie française, 9. painos. dictionnaire-academie.fr
3. ”Ex-libris”, Trésor de la langue française informatisé, CNRTL. cnrtl.fr
4. ”Exlibris”, Duden. duden.de
5. ”Ex-líbris”, Dicionário Priberam da Língua Portuguesa. priberam.org
6. Laatta EA22878, British Museum. britishmuseum.org
7. Hans Iglerin ex libris, Franks,German.1786, British Museum. britishmuseum.org
8. ”Bookplate of Hildebrand von Brandenburg”, Art Institute of Chicago. artic.edu
9. A. Dürer, ”Liber Bilibaldi Pirckheimer”, National Gallery of Art, Washington. nga.gov
10. E. Castle, ”Book-Plates”, Encyclopædia Britannica, 11. painos, 1911. wikisource.org
11. W. Hamilton, French Book-plates, Lontoo, 1896. gutenberg.org
12. C. Duroselle-Melish, ”Book Stamps”, The Collation, Folger Shakespeare Library, 2019. folger.edu
13. ”Curses in Rare Books”, Catholic University of America Libraries, 2021. lib.cua.edu
14. ”History”, The Bookplate Society. bookplatesociety.org
15. ”Bookplates (ex-libris)”, Deutsches Buch- und Schriftmuseum, Deutsche Nationalbibliothek. dnb.de
16. ”Société française des collectionneurs d'ex-libris”, data.bnf.fr. data.bnf.fr
17. E. R. J. Gambier Howe, Franks Bequest. Catalogue of British and American Book Plates, British Museum, 1903. archive.org
18. K. Rödel (toim.), FISAE Newsletter nro 76, 2021. savb.lt
19. ”International Federation of Ex-Libris Societies (FISAE)”, Union of International Associations. uia.org
20. ”Ownership Marking of Paper-Based Materials”, Library of Congress. loc.gov
21. M. Lester, ”The Care of Books”, The La Trobe Journal, nro 45, 1990. slv.vic.gov.au
22. A. Golden, ”What is a Bookplate?”, Books Tell You Why, 2020. bookstellyouwhy.com